Kissan 9 henkeä - alle 9 leben der katze
kulkukissa
kesäpäivän torilla, kalansuomut
mukulakivillä kaikissa sateenkaaren väreissä
nalkiintyyneenäkin se kehrää arvokkuutta,
katti, nukkuvinaankin
värähtäväkorvaista valppautta
sa raottaa hetkeksi vihreät silmänsä,
pupillit suipistuvat,
mustat pystyjyvät
se näkee kauas: vyöryviä vesiä, tuulisia
karavaaniteitä ... mitäs näistä kalastajista,
sipoolaisista! ei vaivaudu edes
potkua väistämään napatessaan
silakan tiskiltä,
kuniesiliinan vihaista käiskähdystä
yhä se kuulee kuningattaren kutsun,
kleopatran entinen lemmikki,
yhä salaliitossa emäntänsä kanssa!
ylimuistoisella nautinnalla
yhäsillä on tallella
kaikki yhdeksän henkeään
arto melleri (1993)
Quelle: Finnische Gedichte aus zwei Jahrhunderten - Weithin wie das Wolkenufer - Kuin on pitkät pilven rannat - Suomalaisia runoja kahdelta vuosisadalta
Ausgewählt und übersetzt von Manfred Peter Hein
ISBN 3-89244-828-0
Wallstein Verlag
kesäpäivän torilla, kalansuomut
mukulakivillä kaikissa sateenkaaren väreissä
nalkiintyyneenäkin se kehrää arvokkuutta,
katti, nukkuvinaankin
värähtäväkorvaista valppautta
sa raottaa hetkeksi vihreät silmänsä,
pupillit suipistuvat,
mustat pystyjyvät
se näkee kauas: vyöryviä vesiä, tuulisia
karavaaniteitä ... mitäs näistä kalastajista,
sipoolaisista! ei vaivaudu edes
potkua väistämään napatessaan
silakan tiskiltä,
kuniesiliinan vihaista käiskähdystä
yhä se kuulee kuningattaren kutsun,
kleopatran entinen lemmikki,
yhä salaliitossa emäntänsä kanssa!
ylimuistoisella nautinnalla
yhäsillä on tallella
kaikki yhdeksän henkeään
arto melleri (1993)
streunerin
am sommermarkt, auf dem pflaster
fischschuppen in allen regenbogefarben
vor hunger selbst spinnt sie würde
katz, selbst im schlummer
gespitzte wachsamkeit
zeitspalt göffnet grüner lichter
pupillenoval
schwarzkörner
in fernsicht brandende wasser, windige
karawanenwege ... wozu sich schern um
diese boddenangler! bequemt sich
nicht mal, dem tritt auszuweichen
beim schnappen des strömlings vom tisch,
feindseligem gummischürzengeklatsch
immer noch hört sie den königinruf,
kleopatras einstiger liebling,
immer noch im geheimbund mit ihr!
nimmt sich nur was ihr zusteht,
unvordenklicher nießnutz
zur hand immer noch
alle neun leben
arto melleri (1993)
Quelle: Finnische Gedichte aus zwei Jahrhunderten - Weithin wie das Wolkenufer - Kuin on pitkät pilven rannat - Suomalaisia runoja kahdelta vuosisadalta
Ausgewählt und übersetzt von Manfred Peter Hein
ISBN 3-89244-828-0
Wallstein Verlag
schneemaennchen - Samstag, 23. Februar 2008, 17:10
Trackback URL:
https://schneemaennchen.twoday-test.net/stories/4729578/modTrackback